Yritimme tänään löytää Manauksen viidakkopuiston. Meillä on ainoa saatavilla oleva kaupungin kartta jonka liitteenä on vihkonen johon on kirjattu nähtävyydet, ravintolat ja ostospaikat. Manauksessa asuu kaksi miljoonaa ihmistä - siis iso kaupunki. Kartta on kahden A4-paperin kokoinen ja siihen on mahdutettu koko kaupunki. Vain parin suurimman kadun nimet pystyy lukemaan kartasta.
Ostin Suomesta Lonely Planet Brazil-opaskirjan jonka mukaan yritimme löytää puistoa. Kirjassa kehoitettiin nousemaan bussiin numero 519 ja pyytää kuljettajaa neuvomaan oikea pysäkki. Busseja käyttävät vain tosi köyhät. Kuskitkaan eivät taatusti puhu englantia. Lonely Planetin kirjoittajat ovat varsin reipasta porukkaa. Ajoimme omalla autolla.
Oletimme puiston löytyvän kunhan ajaisimme yhden hyvätasoisen slummin läpi. Meidän naarmuuntunut pick-up-Toyotamme herättää slummeissa huomiota, muttei aggressioita tai houkuta ryöstöihin. Keskellä päivää uskalsimme ajaa ovet ja ikkunat lukittuina. Näimme bussin 519 tulevan meitä vastaan. Jouduimme tekemään aika kierroksen kääntyäksemme bussin perään. Hukkasimme sen. Bussipysäkeillä ei ole bussien numeroita, kadut ovat ahtaita, slummien elämä levittäytyy kadulle.
Puisto ei tietenkään löytynyt. Kuten ei ole löytynyt intiaanimuseo eikä Pohjois-Brasilia-museokaan. Kulttuuritalo löytyi. Siellä on taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia, mutta se on aina ollut kiinni.
Manaus pesee parhaillaan kasvojaan. Slummit siistiytyvät ja kaupungin imagoa pyritään kohentamaan. Joku päivä havahdutaan varmasti huomaamaan että turisti saattaisi olla kiinnostunut nähtävyyksistä ja tehdään opasteet ja kunnon kartta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti