Etunimi vai sukunimi?

Brasiliassa nimien käyttö on sekä yksinkertaista että monimutkaista. Yksinkertaisesti: ihmisiä kutsutaan aina etunimillä. Riippuen siitä kuinka muodollisia ollaan käytetään titteliä, kuten Herra, Rouva, Neiti tai Tohtori. Titteliä käytetään paljon. Sairaalassa olen aina Doutora Karina hoitajille ja opiskelijoille, siis itseäni alempiarvoisille ja nuoremmille. Muille lääkäreille minut esitellään Doutora Karinana, mutta lääkärit kutsuvat minua Karinaksi. Mieslääkäri on Doutor. Jos puhun toiselle lääkärille jostain lääkäristä, sanon Doutora Carolina tai Doutor Franklin, mutta jos puhun Doutor Franklinin kanssa, kutsun häntä etunimellä ”Franklin”.

Valkoisten takkien taskuun on kirjailtu koko nimi vaikka sukunimeä ei ikinä käytetä. Joskus takkiin on kirjailtu myös titteli Dr tai Dra. Opiskelijoilla voi olla kirjailtu vain etunimi ja joku kiva kuva - Hello Kitty-kissa on suosittu - tai sana ”Medicina” eli lääketiede erotuksena esimerkiksi biokemisti-opiskelijoista ja muista biotieteilijöistä jotka käyttävät myös valkoista takkia.

Potilaat pyydetään vastaanottohuoneeseen ”Senhor José” tai ”Senhora Maria”. Vastaanotolta poistuvaa potilasta pyydetään kutsumaan seuraava potilas sisään, siis vaikka se Senhor José. ”Senhor” ei lausuta ”senjor” kuten kuvittelisi vaan kaikki sanovat ”seu”.

Myös Mikon töissä puhelinluettelo on aakkostettu etunimien mukaan. Työkavereita, joiden kanssa ollaan enemmän tekemisissä, kutsutaan ilman titteliä pelkällä etunimellä. Mikon sihteeri, Michelle, kutsuu silti Mikkoa aina Mister Mikoksi, koska Michelle on nuori, 28-vuotias ja sihteeri. Mikko yritti heti alkuun saada Michellen puhumaan Mikosta, mutta se oli ja on edelleen mahdotonta. Tehtaan johtaja on herra.

Kaikki ei kuitenkaan käytä etunimiä. Esimerkiksi ’José’ on niin vanhanaikainen ja tylsä nimi – hieman kuin Pirkko, Tarja tai Pekka – että Josét käyttävät mielellään jotain sukunimistään. Useimmilla on pitkä lista nimiä, joista pari ensimmäistä on etunimiä, sitten on isän ja äidin sukunimet. Siitä voi valita mieleisen.

Julkisuuden henkilöt ovat etunimellä tunnettuja. Amazonasin kuvernööri on Eduardo – autotallissamme on lähes kaikkien autot koristeltu Eduardo-tarroilla, koska kuvernööri ja kuvernöörin hovi asuu talossamme. Presidentti Lula silti käyttää isänsä sukunimeä, eikä etunimeä Luiz. Urheilijat tunnetaan etunimellä kuten ”Ronaldo” ja ”Ronaldinho” (Ronaldo ja pikku-Ronaldo ovat kaksi eri jalkapalloilijaa). Jostain syystä edesmennyt formulakuski Ayrton Senna on tunnettu ”Ayrton Senna” tai ”Senna”.

Jos joku tulisi meille kylään, ei tultaisi ”Kaukorannoille” vaan ”Herra Mikon kotiin”. Suomalaisten nimet aiheuttavat hämmennystä. Miksi esimerkiksi ”Marko” ja ”Markku” kirjoitetaan eri tavalla vaikka ne lausutaan samoin – ”Marku”? Miksi ”Marjo” käyttää miehen nimeä ”Mario” – molemmat lausutaan ”Maariu”.