lauantai 15. syyskuuta 2007

Lauantaipäivän huumaa

Useimmat viikonloput vietämme todella laiskasti. Niinkuin tänään. Mikko on viikolla aina töissä, minä nyt en tee oikeastaan mitään. Sepä vasta raskasta onkin. Viikonloppuna pitää levätä.

Ainoa tärkeä tekeminen täksi viikonlopuksi oli Mikon parturissa käynti. Menimme Amazonas Shopping Centeriin. Emme olleet ainoat. Niin autopaikat kuin mopopaikat olivat täynnä. Mopot ovat täällä suosittu kulkuväline, ne ovat halpoja, autot taas kalliita. Bussit ovat halpoja, mutta mopolla saa liikkumisen vapautta. Luultavasti mopo on myös Manauksen paras syntyvyyden säännöstelijä. Mopoon kun ei mahdu kuin nelihenkinen perhe tavaroineen.

Parturiin pääsee aina. Mikko ilmottautui tiskillä ja hienosti meikattu nuorukainen riensi heti palvelemaan. Parturi-kampaamo-kauneushoitolassa on aivan liikaa työntekijöitä. Kun työntekijöillä ei ole muuta tekemistä, he kaunistavat toisiaan. Brasiliassa pitää olla kaunis. Itse en ole uskaltanut vielä käydä kasvohoidoissa, manikyyreissä tai pedikyyreissä, hammaslääkärille pitäisi varata aika. Hampaita valkaistaan varmasti kerran kuussa. Amerikka ei ole mitään tähän maahan verrattuna. Kaikilla on hohtavan valkoiset hampaat ja virheettömät kynnet.

Mikko toivoi että istuisin hiustenleikkuun ajan rupattelemassa hänen vieressään. Se on ihan tavallista. Kaveri tai vaimo tai mies istuu vieressä ja juo kahvia. Meikatun pojan katsominen kuitenkin nauratti niin että lähdin mieluummin pois ja toivoin että Mikko selviää yksin.

Lounasaika. Mennään MacDonaldsiin. Brasiliaksi MäkiDonaldsi. Konsonanttiin loppuvat sanat ovat outoja brasilialaisille. Siksi George W Bush'kin on "Dzhoodzi daablju Bushi". Ja BigMac on BigiMäki. Söimme kuitenkin McNificot. Henkilökunta on aina ylpeän helpottuneita selvittyään tilauksestamme - kaksi MäkiNifikoa, toinen ilman pekonia ja juustoa, toinen ilman pekonia mutta juuston kanssa. Ja kokikset - "Koka laitshi" ja "Koka normau" - Coca Cola Light ja tavallinen kokis, normal.

Parturin jälkeen Makroon, tukkuun. Sieltä Romaan, kaupungin kalleimpaan ruokakauppaan. Japanilaisten omistama, sieltä saa hyvää riisiä.

Täydellinen päivä. Kuuma päivä, 40C astetta. Luimme parvekkeella kunnes tuli pimeätä. Illaksi elokuva odottamassa.

2 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Tarkennus: se on "Mäki Donaldži" /m

pia kirjoitti...

Mukavaa kuulla myös ihan laiskoista päivistä, mukavaa kuulla että niitä vietetään sielläkin