Kodinhoitajista

Renata, siivoojamme, irtisanoutui toista viikkoa sitten. Tänään on Renatan viimeinen työpäivä. Uusi kodinhoitaja aloittaa ensi viikolla.

Renata on hyvin mukava. Lauleskelee iloisia hengellisiä lauluja siivotessaan, on herttaisen näköinen ja tekee työnsä aivan kelvollisesti. Ei minulla ole mitään häntä vastaan. Olen nähnyt Renatan tyttären, kauniisti käyttäytyvän 5-vuotiaan, joka oli kerran meillä Renatan mukana kun lapsenhoito ei muuten ollut järjestynyt.

Renata antoi minulle tänään kirjeen jossa kertoi kuinka paljon pitää minusta, antoi puhelinnumeronsa ja valokuvansakin muistoksi. Kysyi samalla voisinko antaa hänelle 20 realia (8 euroa) jotta hän ostaisi tyttärelleen kouluvaatteita. Hymyilin ja otin Renataa kädestä; ei rahaa, kiitokset kyllä.

Meiltä nyt vaan on kadonnut jotain tavaroita, jotain on saatu pyydettäessä takaisin, jotain ei. Renata vakuuttaa itkien ettei tiedä niistä mitään. Vaatteita on hävinnyt, paremmasta päästä. Ne virttyneemmät puserot eivät tunnu edes homehtuvan kaappiin vaikken niitä käytä. Jotain koruja. Mistään ei voi olla ihan varma. Onko se koru minulla täällä loppujen lopuksi ollutkaan, jos se kuitenkin on Suomessa? Ja silti tiedän että otin sen mukaani.

Joskus Renata on näyttänyt lääkäriltä saamaansa reseptiä ja kysynyt onko minulla jotain siinä määrättyjä lääkkeitä. Maksavat paljon eikä Renatalla ole rahaa. Lääkäreille kertyy aina lääkkeitä, minullakin on niitä yksi laatikko täynnä – näppärää, ei tarvitse turhaan mennä täällä lääkäriin valittamaan vaivojaan, kun vähän kaikkeen tautiin on hoito jo odottamassa. Mutta yksin siivotessa tulee laatikoitakin kenties tutkittua, rasioita avattua. Miten joku muka voisi tarvita itselleen kaikkia näitä lääkkeitä!

Työntekijän on parempi irtisanoutua kuin odottaa irtisanomista, nimenomaan silloin jos voi sanoa syyksi henkilökohtaisen, sosiaalisen ongelman, kuten vaikka omaisen sairaus. Renatan tyttärellä on astma, Renata jää hoitamaan tytärtään. Tai näin sanotaan. Irtisanomisedut ovat paremmat sillä tavalla. Lähteekö Renata siksi että kadonneita tavaroita on ruettu kyselemään, vai tyttären sairauden vuoksi. En minä tiedä.

Tänään jäin varmuuden vuoksi kotiin. Ei ole harvinaista että siivooja lähtee viimeisen kerran täyden kassin kanssa. Useimmiten kyllä etukäteen ilmoittamatta että kyseessä oli viimeinen kerta.