torstai 6. syyskuuta 2007

Itsenäisyyspäivien viettoa


Nyt on rypäs itsenäisyyspäiviä ja sen vuoksi lomaa. Keskiviikkona oli Amazonasin vuosipäivä, huomenna Brasilian itsenäisyyspäivä. Välipäivänä suomalainen voi pitää vapaata, brasilialainen ei. Brasiliassa loma voi lyhimmillään olla 10 vuorokautta, alkamispäivän ollessa aina maanantai. Se on laki.

Meille moni oli suositellut Sao Paulon osavaltion rannikolla olevaa lomasaarta, Ilha Bela - Kaunis saari. Vaikka etelässä on vielä talvi, saari on ympärivuotisesti turistipaikka ja nytkin päivälämpötila on siinä 25C, laskien yöllä 18C:een. Ei kovin paha talvi.

Ilhabelasta ensimmäiset historian maininnat ovat vuodelta 1502. Sen jälkeen se on taistellut kunniakkaasti ulkomaisia valloittajia vastaan, ollut merirosvojen turvasatama, orjakaupan ja salakuljetuksen keskus ja täysin epäonnistunut kahvi- ja sokeriplantaasien tyyssijana.

Ilhabela on turistisaari. Turistit enimmäkseen viereisistä suurista kaupungeista Sao Paulosta ja Riosta tulevia brasilialaisia. Automatka sieltä saarelle kestää pari tuntia. Tie on Brasilian kaunein rannikon kulkien korkeiden vuorten läpi ja niiden vieressä. Korkeita vuoria, merta, hiekkarantoja

Tiistaina lähdimme kotoa kello 23 maissa ja kone lähti puoli yhdeltä yöllä. Sao Paulossa olimme viiden maissa aamulla - Sao Paulo on eri aikavyöhykkeessä ja tunnin Manausta edellä. Vuokrasimme auto, Volkswagen Polo. Mikko ajoi, minä nukuin. Kauniit maisemat jäi näkemättä. Lauttamatka mantereelta saarelle kestää noin 20 minuuttia ja lauttoja kulkee jatkuvasti. Löysimme ongelmitta Pousadan, majatalon. Halusimme tällä kertaa kokeilla pousadaa eikä tavallista hotellia. Pousada Isola Bella

Koska turistit ovat etupäässä brasilialaisia, ei juuri kukaan puhu englantia. Joudumme selviämään portugalillamme. Oikein hyvää harjoitusta. Vaikka meillä on sama portugalinopettaja, tapamme puhua on hämmästyttävän erilainen. Mikko lausahtaa muutaman ytimekkään sanan pyrkien täydelliseen kieliopilliseen rakenteeseen. Minä ryöpsäytän lähes kaikki osaamani sanat valtavana tulvana, mahdollisimman nopeasti ja autenttisesti lausuttuna toivoen kuulijan nappaavan oikeat sanat. Yhdessä pärjäämme oikein hyvin.

Tulopäivä oli melko vaisu. Saavuimme Pousadaan aamupäivällä, saimme huoneemme - vaatimaton, mutta mukava, täysin avoin näkymä merelle. Talot ovat rinteessä, saari on vuoristoinen
Kävimme lounaalla ja mietimme mitä teemme. Ajelimme, minä nukahdin, heräsin saaren pohjoiskärjessä jossa käännyimme. Heräsin uudestaan saaren eteläkärjessä, jossa käännyimme. Heräsin kun Mikko pysäköi kireän oloisena pousadan parkkipaikalle. Suu auki nukkuva vaimo ei kuulemma juuri innosta turistikierroksiin. Minusta Mikko oli itsekkäästi kiertänyt ja katsonut koko saaren viitsimättä herättää minua. Helppohan se on ajaa ja pysyä hereillä, mutta istupa vieressä ja yritä olla virkeä kun olet nukkunut edellisenä yönä kolme tuntia ja senkin täyteen tungetussa, ahtaassa lentokoneessa. Torstai olikin niin iloinen päivä, niin että se ansaitsee kokonaan oman juttunsa. Lopetan tämän siihen että nukahdimme molemmat heti kun illalla pääsimme sänkyyn.

Ei kommentteja: