Olen asunut Manauksessa puoli vuotta ja sinä aikana käynyt kolme kertaa kuuntelemassa Amazonasin filharmoonikkoja, kerran teatterissa, kaksi kertaa oopperassa ja kahdessa MPB-laulelmakonsertissa. Kahdeksan kertaa - enemmän kuin kerran kuukaudessa. Ja Manaus on kaupunki jossa kulttuuritarjonta kuitenkin on suppeata.
Eilinen Teatro Amazonasin Eliana Printes-konsertti oli mieleisemme. Onko MPB populaarimusiikkia (käytän tuota sanaa koska se kuulostaa kivalta) vai iskelmämusiikkia... en oikein tiedä, sellaista kaunista lattarilaulelua. Ei tarttuvia kertosäkeitä, enemmän tarinankertomisen tapaista. On viehättävää että musiikkilajin nimi virallisesti on Musica Popular Brasileira, siis brasilialainen populaarimusiikki. Kun sanon MPB tai siis "emi-pe-be" ihmiset tietävät heti mistä on kyse.
Tai oliko se konsertti? Yhteislaulutilaisuus? Tällä kertaa puolet yleisöstä oli miehiä, mutta naiset enimmäkseen lauloivat Elianan mukana. Välillä Eliana lopetti laulamisen, ja kitaransoiton säestyksellä yleisö jatkoi laulua. Yleisökin lauloi kauniisti. ... Nyt on hyvä mainita että Mikko ja minä olimme hiljaa. Lavashow oli yhtä yksinkertainen kuin edellisessä MPB-konsertissakin - ei taustatanssijoita tai enkelikuoroa. Kaksi kitaristia, basisti, pianisti ja rumpali. Viulu ja hanurikin vedettiin joskus esille. Elianalla ei ollut monimutkaisia tanssikuvioita, hän lauloi, pehmeästi musiikin mukaan liikkuen. Ja seurusteli yleisön kanssa.
Ostin jo Caetano Veloson CD:n, nyt pitänee ostaa lisää MPB:tä. Kaikki musiikki ei olekaan jumputtavaa Boi Bumbaa - sitä amazonilaista erikoisuutta - vaan täälläkin harrastetaan laulelmia. Vaikka kyllä sen kuulee. Kaikki hyräilevät ja lauleskelevat. Renata, joka käy meillä siivoamassa, laulaa aina. Joskus sanoin että minusta on mukava kuulla hänen laulua, Renata hymyili hämmästyneenä "Sou a brasileira - olen brasilialainen". Tyhjentävä selitys laulamiselle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti