Brasilian historiaa

Muuttaessani Brasiliaan en tiennyt maasta oikeastaan mitään. Koko Etelä-Amerikka on melkoisen epäselvä minulle. Mitkä maat kuuluvat Etelä-Amerikkaan? Historiasta ei hajuakaan.

VARHAISHISTORIA
Brasilian alueella on asuttu yli 8,000 vuotta. Otaksutaan että portugalilaisten intiaaneiksi, "indio", nimeämät asukkaat olivat tulleet Beringin salmen kautta Siperiasta. Toisaalta, arkeologit ovat arvelleet asukkailla olevan yhtäläisyyksiä vielä vanhempiin väestöihin kuten aasialaisiin tai Australian aboriginaaleihin joita olisi tullut siperialaisten mukana Etelä-Amerikkaan.

Andien vuoristo muodosti hämmästyttävän kulttuurirajan. Perun vuoristossa kukoisti inkojen kehittynyt valtakunta 1200-luvulta pitkälle 1500-luvulle, jolloin espanjalaiset tuhosivat sen. Andien itäpuolella Brasiliassa intiaanit olivat paimentolaisia, elivät metsästyksellä, kalastuksella ja alkeellisella maanviljelyllä. Idän asukkailla ei ollut kaupunkeja, ei pysyviä rakennuksia, puhumattakaan luku- tai kirjoitustaidosta.

KOLONIALISMIN AIKA 1500-1882
Espanjan ja Portugalin tekemä Tordesillasin sopimus vuonna 1494 jakoi Uuden Maailman mukavasti kahtia Kuuban kohdalta. Portugalille tuli itä - siis Brasilia, Afrikka ja Aasia; Espanjalle loput Etelä-Amerikasta, Väli-Amerikka ja koko Pohjois-Amerikka. Sitä mukaa kun uusia maita löydettiin, ne kuuluisivat sille maalle jonka puolella ne olivat. Hämmästyttävä sopimus, joka ei sellaisenaan kauan toiminut, mutta sen pohjalta Brasilia on Etelä-Amerikan ainoa portugalinkielinen maa.

Portugalilaiset tulivat Brasiliaan vuonna 1500. Pedro Cabral seilasi Atlantin yli nykyisen Bahian osavaltioon, Porto Seguron kaupunkiin Koillis-Brasiliaan. Porto Seguro on nykyisin suosittu kansainvälinen turistikaupunki, kuten Bahian rantakaupungit Fortaleza, Salvador (Rion jälkeen kuuluisin karnevaalikaupunki), Recife ja Natal.

Ensimmäiset sata vuotta portugalilaisia kiinnosti vain suuret punavartiset puut - Pau-Brasil kuten he sanoivat. "Pau" on portugaliksi "puu" ja "Brasil" on väännös sanasta "brasa", "tulen hehku". Brasilianpuusta saatiin upeata punaista väriä jolla värjättiin kankaita. Kun maasta ei muuta kiinnostavaa löytynyt, sitä ruettiin kutsumaan yksinkertaiseksi Brasil'iksi. Brasilianpuun vienti Eurooppaan kun oli ainoa hyödyllinen asia mitä portugalilaiset kaukaisesta maasta keksivät.

1600-luvulla Brasilianpuu oli lähes hakattu kadoksiin jolloin sokeriruoko tuli tilalle. Suuret sokeriplantaasit loivat perustan Brasilian taloudelle. Orjakauppiaat, Sao Paulossa toimivat julmat Bandeirantes, totesivat pian intiaanit huonoiksi orjiksi - kuolivat tauteihin ja kovaan työhön - ja toivat lisää orjia Afrikasta. Kultaakin alkoi löytyä ja lisää orjia tarvittiin. Jo ennen orjuuden loppumista 1888, afrikkalaiset, intiaanit ja eurooppalaiset olivat muodostaneet Brasilialle edelleen tyypillisen, iloisen rodullisen sekamelskan, ilman Pohjois-Amerikan kaltaista segregaatiota.

1500-luvulla ja 1600-luvulla oli muutama jakso jolloin ranskalaiset yrittivät päästä nauttimaan Brasiliasta. Ranskalaisille olisi kelvannut Rio de Janeiro, mutta ilo jäi lyhyeksi. Hollantilaiset jaksoivat sinnitellä Koillis-Brasiliassa melkein sata vuotta, mutta kyllästyivät jatkuviin sotiin 1661 ja lähtivät pois jättäen hyvin vähän kulttuuriaan Brasiliaan.

BRASILIAN IMPERIUMIN AIKA 1820-1888
13 vuoden ajan ennen Brasilian imperiumia Portugalin imperiumia johdettiin Riosta käsin. Napoleonin sotia paennut Portugalin kuningas hallintoineen asettautui Rioon sotaa paenneiden brittisotilaiden kanssa. Portugalissa nousi kähinöitä vuonna 1821. Kuningas lähti ratkomaan maansa ongelmia ja jätti Rion veljelleen Pedrolle. Pedro julistautuikin Brasilian Imperiumin kuninkaaksi Pedro I:ksi, Dom Pedroksi, ja myöhemmin hänen pojastaan tuli Dom Pedro II. Köyhä kansa piti Pedroista, eliitin mielestä olivat liian liberaaleja ja liberaalien mielestä olisivat voineet olla liberaalimpiakin. Imperiumin aika ei kaiken kaikkiaan ollut huonoa aikaa. Ainakin Sao Paulossa ja Manauksessa on nykyään kaupunginosat joiden nimenä on Dom Pedro I ja II.

VANHAN TASAVALLAN AIKA 1889-1930
Kenraali Deodora de Fonesca oli ensimmäinen presidentti. Maan nimeksi tuli Brasilian Yhdistyneiden Osavaltioiden Tasavalta.
Tänä aikana sokeriruoko sai väistyä kahvin tieltä ja kahvin viljelyn myötä asutus levisi rannikolta maan sisäosiin. Kahvin tuottoisan viennin houkuttamana 1900-luvulla maahan virtasi siirtolaisia etenkin Italiasta ja Saksasta. Hallitus ei ollut kiinnostunut maan teollistamisesta, urbaanista kehityksestä eikä välittänyt kasvavan keskiluokan tyytymättömyydestä. Oli taas aika uudelle vallankumoukselle.

POPULISIMIN JA KEHITYKSEN AIKA 1930-1964
Armeijan juntta kaappasi verettömästi vallan ja maan ensimmäiseksi siviilipresidentiksi nousi Getúlio Vargas. Vargas oli välillä diktaattori, välillä parlamentaarisesti valittu presidentti, uudistaja ja kapitalisti, joka loppuvuosinaan ymmärsi ottaa huomioon työläistenkin toiveet ja kehitti Brasiliaan sopivan poliittisen vallan - populismin, nationalismin ja maan kehityksen.

ARMEIJAN DIKTATUURI 1964-1985
Viimeisin populismin ajan presidentti ei onnistunut parantamaan Brasilian taloutta, sekä eliitti että työläiset olivat tyytymättömiä. Kun aikaisemmat diktatuurit olivat olleet verettömiä ja mukavia, nyt tapahtui oikea vallankumous. Kansantalous koheni suunnattomien velkojen avulla, mutta diktatuuri ei sietänyt arvostelua. Tuhansia brasilialaisia karkoitettiin, kidutettiin tai tapettiin. Diktatuurin ajasta on yllättävän lyhyt aika, niin lyhyt että siitä kuvittelisi puhuttavan, mutta ainakaan me emme ole kuulleet siitä lainkaan.

DEMOKRATIA UUDELLEEN 1985-
Vuoden 1985 epäsuorissa vaaleissa Brasilia palasi siviilitasavallaksi. Valtionyhtiöitä ruettiin yksityistämään, valtion talous ja hyper-inflaatio yritettiin saada kuriin. Brasilia kuuluu edelleen maihin joissa tuloerot ovat valtavat. Yli neljäsosa kansasta on rutiköyhiä, kenties yksi promille käsittämättömän rikkaita. Ensimmäinen työläistaustainen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, nykyinen presidentti Lula, voitti vaalit 2002. Minimipalkkaa saatiin nostettua, työläisille ja koululaisille tarjotaan ilmainen ruoka, koulutusta pyritään parantamaan, paljon muitakin uudistuksia yritetään toteuttaa.
Brasiliassa on edelleen paljon parannettavaa. Brasilia on edelleen kehitysmaa.