Firmojen työntekijöillä on jalkapallojoukkueita jotka pelaavat toisten firmojen joukkueita vastaan. On olemassa miesten ja naisten sarjat, joissa kisataan mikä joukkue on paras. Miesten sarjoissa Salcomp ei ole pärjännyt erityisen hyvin - johtuneeko siitä, että 90% Salcompin työntekijöistä on näppäräsormisia latureita kokoavia naisia.Tänä aamuna oli naisten loppuottelu. En oikein tiedä miten siinä kävi että lupauduimme menemään kello 9 sunnuntaiaamuna katsomaan Salcompin naisten jalkapallo-ottelua. Ottelut pelataan ammattiliittojen kentillä, laaja alue jossa on useita kenttiä. Aamulla satoi ja olin ilahtunut kun ensimmäisen kentän nähtyäni huomasin että katsomo oli katettu. Mikko johdatti kauas hiekkakentille, ei Salcomp pelaa huippusarjoissa ruohokentillä katsomoiden luona.
Naiset olivat jo aloittaneet pelin. Kaksi erää, 20 minuuttia kumpikin. Hiekkakenttä on paljon normaalia kenttää pienempi ja siinä pelataan kevyellä pallolla ja paljain jaloin. Se on tyypillisin tapa pelata jalkapalloa täällä. Katsojia oli parikymmentä, suurin osa salcompilaisia. Peli päättyi 0-0 ja ratkaisu tapahtui rangaistuspotkuin. Salcompilaiset häiritsivät mölyllään ja huitomisellaan kiitettävästi vastustajan rangaistuspotkuyrityksiä, ja voitto näytti jo irtoavan. Huolimatta erittäin hyvästä maalivahdista, vihollinen sai maalinsa ja voitto meni toisaalle.Mikko ei ollut ajatellut esiintyä minkäänlaisessa roolissa, mutta joutui kuitenkin jakamaan hopeamitalit ja kättelemään joukkueen, ja antamaan kapteenille metrin korkuisen hienon pokaalin. Kaikki taputtivat ja sitten lähdettiin pois. Seuraavat joukkueet aloittivat pelinsä.
On tämä kyllä jalkapallohullua kansaa.
Nytkin kun katson työhuoneen ikkunasta alas, naapuritalon jalkapallokentällä on kahdeksan nuorta pelaamassa paljain jaloin kevyellä pallolla jalkapalloa. Ulkona on 34 astetta lämmintä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti