Tiistaina Sao Paulon Congonhasin lentokentälle laskeutunut lentokone joutui vesiliirtoon, törmäsi bensa-asemaan ja lentokentärakennukseen, räjähti, tuhoutui, 192 ihmistä kuoli. Brasilian historian suurin lento-onnettomuus. Kaikki tiesivät onnettomuudesta. Se oli järkytys. Lentoturvallisuudesta on ollut paljon puhetta ja kritiikkiä.
Keskiviikkona sanoin Renatalle joka käy meillä siivoamassa, että Sao Paulossa oli lento-onnettomuus, monta ihmistä kuoli, tulimme onnettomuuspäivänä Sao Paulosta. Renatakin tiesi onnettomuuden vaikkei ole kouluja käynyt.
Keskiviikkona julistettiin kolmen päivän maansuru.
Keskiviikkona lounaalta tullessaan Mikko katseli Salcompin portilla liehuvia Suomen, Brasilian ja Salcompin lippuja. Kaikki niin ylhäällä kuin suinkin saa hinattua. Mikko kysyi Márciolta, fiksulta insinööriltä, asunut kolme vuotta Saksassa, eikö lippujen kuuluisi olla puolitangossa.
- "Miksi?"
- "Kolmen päivän maansuru"
- "Onko? En tiennytkään."
- "No, ainakin Helsingin Sanomissa sanottiin niin"
Mikko pyysi että Sintia, joka vastaa henkilöasioista ja myös liputusasioista, hoitaa asian.
- "Maansuru? Ai liput puolitankoon?"
Torstaina liput liehuivat metrin verran alempana. Perjantaina ne hipoivat jo maata.
Ei kyse ole välinpitämättömyydestä. Surra voi monella tavalla. Liputus ei vaan ole niin pyhä asia kuin Suomessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti