Vaarallista

Brasiliaa pidetään väkivaltaisena ja rikollisena maana. Onhan se varmasti totta, mutta kun yritin etsiä tilastoja, en löytänyt Brasiliaa sadan pahimman maan joukosta. Paitsi nuorten tekemät rikokset -murhat ja ryöstöt - joiden kohdalla Brasilia oli kirkkaasti johdossa.

Rio de Janeiro ja São Paulo ovat kiistatta vaarallisia paikkoja. Slummit - favelat - ovat lohduttomia eikä siellä kasvaville oikein ole muuta tapaa päästä elämässä eteenpäin kuin rikollisuus. Mutta en ole suurkaupunkien rikollisuuden asiantuntija. Olen ollut vain São Paulossa, joka minulle ei ole näyttäytynyt vaarallisena.

Kuten ei Manauskaan.

Nyt portugalinopettajamme on peloissaan. Pari viikkoa sitten hänen kotiinsa murtauduttiin - mitään ei viety. Taloa vartioiva tanskandogi oli tuuperrettu lääkkeiden avulla.

Toissailtana Ary ajoi keskustassa, aivan lähellä Teatro Amazonasia, illalla kello 22. Ilta oli manauslaisittain viileä ja kuiva joten auton ikkunoita oli mukava pitää auki. Punaiset liikennevalot, Ary pysähtyi, ei ollut kiire. Samat valot joihin mekin pysähdymme joka kerran kun tulemme illalla oopperasta.

Ikkunasta työntyi käsi ja veitsi Aryn kaulalle. Lompakko ja kännykkä meni. Roisto tarkitsi lomakon sisällön - onneksi oli rahaa 120 euron verran, joka tuntui riittävän. Kaveri häipyi. Ary todella pelkäsi.

Nyt Ary hakee uutta ajokorttia, uusia luotto- ja pankkikortteja, osti uuden kännykän. Paljon vaivaa ja rahanmenoa kun muutenkin on taloudellisesti aika tiukkaa.

Ary on asunut koko ikänsä Manauksessa, melko köyhillä alueilla. Ary ei ole rikas ja on paikallisen näköinen.

Mekin hätkähdimme. Jos paikallinen ryöstetään tuolla tavoin, on meidänkin parempi pitää ikkunat kiinni ja todella ajaa punaisten valojen läpi illalla ja yöllä. Ja Mikko voisi ajaa töihin ihan normaaleja teitä eikä pukkelehtia slummin läpi. Meistä näkee kauas että olemme ulkomaalaisia ja autommekin kaikki tunnistavat kalliiksi, vaikka se ei harvinainen täällä olekaan.