Olemme Vapun aikaan neljä päivää Riossa ihan vaan turistina ja sieltä lennämme eteläiseen Intiaan, entiseen Madras-nimiseen kaupunkiin, nykyinen Chennai. Miksi? - Siellä on tehdas jota Mikko menee katsomaan.
Intian jälkeen Suomeen, Mikko jatkaa Manaukseen. Minä tulen olemaan Manauksesta pois melkein kolme kuukautta! Voisi sanoa että olen kymmenen kuukautta vuodessa lomalla ja kaksi kuukautta töissä. Voi kuulostaa ylelliseltä, mutta kerronpa miksi se ei ole.
Kun asuu ulkomailla, sitä asuu kotonaan ja elää arkipäivää. Ei olla turistimatkalla, olkoon vaikka kuinka eksoottinen ympäristö. Kerran tai pari voi käydä ihmettelemässä slummeja tai mennä forro-tanssipaikkaan, kuten lomamatkallakin tekisi, mutta sitten se on nähty. Lopulta haluaa olla paikoissa joissa on samankaltaisia ihmisiä kuin itsekin. En usko että on mitenkään rasistista haluta olla ihmisten kanssa joiden kanssa voi puhua asioista jotka kiinnostavat molempia. Tai että yleensä voi keskustella.
Oma kieli! Sen tärkeyden tajuaa kun sitä ei voi käyttää. Miten voin muuten sanoa, juuri oikealla vivahteella, sen mitä tarkoitan siten että toinen tajuaa mitä tarkoitan? Englantini on vahva, mutta se ei ole äidinkieleni. Puhumattakaan niistä joiden kanssa puhuisin englantia! Englantia on useimmiten puhuttava tarkoituksella väärin. "Bad English".
En pelkää unohtavani suomen kieltä, mutta pelkään unohtavani englannin kielen. Kuusi vuotta Amerikassa ei opettanut minulle autenttista aksenttia - sitä ei aikuinen opi koskaan - mutta pelkään että unohdan sujuvan, kieliopillisesti oikean englannin jota käytin Amerikassa.
Kun en ole töissä, voin käyttää aivojani portugalin opiskeluun ja lukea ja kirjoittaa. Mutta paikallisille näyttäydyn vääjäämättä tyhmänä. Kommunikointi on tajuttoman tärkeä asia. En voi puhua omalla kielelläni, portugalini on hassunkurista, englantia ei ymmärretä tai ymmärretään väärin. Olen jonkinlainen pelle. Ajattele ulkomaalaista Suomessa vääntämässä suomea - miten suhtaudut? Rupeatko puhumaan syvällisiä? Ei - kysyt vain "Kauanko olet ollut Suomessa?" "Mitä pidät Suomesta?" "Mistä olet kotoisin?" "Ai Nicaraguasta? Varmaan kaunis maa, haluaisin joskus matkustaa sinne!" ... ja sitten olet tyytyväinen kun olet ilahduttanut ulkomaalaista ja jaksanut jotenkin kuunnella vastauksetkin. Seurustelua? Älykästä keskustelua? Hah-hah.
Sen vuoksi menen Suomeen kesätöihin. Jotta voin taas tuntea itseni, tietää kuka oikeasti olen, olla vaihteeksi se älykäs tyyppi jollaisena itseäni pidän. Puhua ja keskustella, väitellä, perustella, olla ironinen ja vitsikäs.
Huumori onkin vieraalla kielellä kaikkein vaikeinta! Kukaanhan ei oleta ulkomaalaisen olevan vitsikäs, kaikki mitä sanot, otetaan tosissaan. Pitää olla hurjan varovainen.
lauantai 26. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ajatuksia herättävä analyysi.
Lähetä kommentti