Ei siitä ole kuin viikko kun motkotin Mikolle joka ajoi ylinopeutta, hidastaen 60 km/t vain tutkan kohdalla. Huomautin että on todellakin mahdollista ajaa kuten minä: en koskaan aja yli sallitun nopeuden joka on täällä tuo 60 km/t. Mikko väitti minunkaltaisteni vaarantavan hitaalla ajolla liikennettä. Niinkuin tässä kaaoksessa mitenkään voisi vielä lisätä liikenteen vaarallisuutta. Kuinka tekopyhä joku voikaan olla!
Perjantaina sain kirjeen Manauksen kunnallisesta liikennevirastosta. Ilmoitus ylinopeudesta... Kieltämättä kirjeen kuvassa oli hyvin selkeästi minun autoni. Minua ei tosin näkynyt ratissa - olisiko joku voinut hetkeksi varastaa autoni?
Elokuun lopussa oli revittänyt 70 km/t vauhdilla tutkan ohi. Asia on sikäli kiusallinen että tutkat ovat kiinteitä ja hyvin merkittyjä. Niistä on varoituksiakin sadan metrin välein. Salaisia tutkia ei ole. Tutka jonka ohi porhalsin, on 500 metrin päässä kotoamme, ajan sen ohi joka päivä.
Lisäksi muistan tilanteen. Lähdin kotoa ja muut autot ajoivat kahdeksaakymppiä. Minä pyrin pitämään mittarin viisarin täsmälleen kuudenkympin kohdalla, mutta miten sillä kertaa ajatuksissani pysyttelinkin muun liikenteen rinnalla. Yhtäkkiä tajusin että vielä äsken edessäni ajaneet autot olivat kaikki takanani. Tutkan kohdalla kuuluu hidastaa - mieluummin kuuliaisuutta osoittaen vauhtiin 40-50 km/tunnissa.
Saamani kirje kertoi minun ajaneen 70 kilometriä tunnissa. Koska oletus on että mittarit joka tapauksessa ovat epätarkkoja, mittauslukemasta vähennetään 10 prosenttia mitatusta nopeudesta, eli 7 km/t. Minun loppulukemakseni tuli siis 63 km/t.
Ensimmäinen kirje on ilmoitus ylinopeudesta. Nyt voin kiistää tapahtuman ja väittää viranomaisille että en ollut ratissa, vierittää syyn vaikka Mikon niskoille. Jos en kiistä saan sakkolapun, ja samalla räpsähtää neljä virhepistettä. Jos virhepisteitä tulee vuodessa yli kymmenen - siis ajaisin vielä kaksi kertaa tutkan ohi ylinopeutta tai pysäköisin väärin, menettäisin korttini loppuvuodeksi. Laskentakausi on alkanut elokuussa - onnistuin todella valikoimaan väärän ajan rikokselleni.
Tämä oli elämäni ensimmäinen ylinopeus. Mutta pistesysteemi on hyvin stressaava. Nyt pelkään koko ajan ajavani ylinopeutta ja menettäväni korttini. Tosin ulkomaista ajokorttia ei voi menettää eikä minulla vielä ole brasilialaista. Mutta silti uhka vaanii.
maanantai 1. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti