Ulkomaalainen Suomessa voi hairahtua mitä kamalampiin virheisiin. Vaikka itse olen perinpohjin suomalainen ja asuttuani vaivaiset puolitoista vuotta Brasiliassa, erehdyin pahan kerran...
Sademetsässä ilma on kuumaa ja kosteata, mitä mainiointa iholle. Iho ei kuivu, sormenpäät ei halkeile, kädet ei ole karheat. Ja jos on jotain vaivaa, joka korttelissa on pari manikyristiliikettä, joista löytyy heti, ilman ajanvarauksia ammatti-ihminen hoitamaan kädet ja jalat kuntoon kymmenellä eurolla.
Lentokoneessa ilma on kuivaa. Huolimatta jatkuvasta käsien rasvauksesta, kynteni lohkeilivat ja sormenpäät olivat lopulta kuivat ja halkeilleet kuin Saharan autiomaan hiekka. Niin kipeät että tietokoneen näpyttely sattui.
No, mitäpä brassi muutakaan tuossa tilanteessa tekisi kuin menisi manikyristille. Niin minäkin, vaikken brassi olekaan. En saanut ihan samaksi päiväksi hoitoaikaa, mutta kun sormet oli niin kipeät, pärjäsin lääkärioppieni mukaisesti käsiäni rasvaillen hoitopäivään saakka. Hyvää voi odottaa kauemminkin - tällä kertaa kolme päivää.
Hoito oli ihan kelvollinen vaikka ei Manauksen tasoa, kuten ei hintakaan. Maksoin 90 euroa. Luulen etten ihan joka viikko tule käymään kynsihoidossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti