Minähän ostin autoni Wartsilan pojilta. Hyvä kolmisen vuotta vanha automaattivaihteinen musta Ford Focus on palvellut minua moitteettomasti vuoden. Onhan siinä jo liki 50,000 kilometriä mittarissa ja peltiäkin on kolhittu - elämisen jälkiä, näin ajatellen jopa kauniita.
Mittaritaulussa on lisääntyvästi välähdellyt joku varoitusvalo. Minua nuo valot aina harmittavat kamalasti. Tulee tunne että pitäisi tehdä jotain ja autojen huoltoon vieminen on kurjaa. Kysytään hankalia kysymyksiä ja tunnen itseni tyhmäksi. Yritin olla katsomatta vilkahtelevaan huutomerkkivaloon koska auto kuitenkin kulki.
Joskus tuntui että jarrutusmatka on pidentynyt ja jotain ääntäkin kuului. Selitin itselleni että tätä esiintyi vain sateella jolloin kitka on pienempi ja siten pysähtyminenkään ei voi olla nopeata. Ääni saattoi kuulua radiosta - kuuntelen jatkuvasti kahta Mùsica Popular Brasileira-CD:tä ja voisi kuvitella radion jo kyllästyvän pirteään Leila Pinheiroon ja uskonnollissävyiseen Roberto Carlokseen ja sen takia hieman kitisevän.
Eilen auto ei oikein käynnistynyt. Se huoletti. Samana päivänä olin hakemassa työhön vaadittavaa Työkirjaa työministeriöstä Erinveltonin kanssa. Erinvelton opasti minut Ford-huoltamoon jonne sovin huollon täksi aamuksi.
Ihan sama millä kielellä autoa huoltaa. Yhtä tyhmä tunne. Ricardo oli hyvin ystävällinen ja kertoi mitä tullaan tekemään ja ymmärtääkseni ymmärsin kaiken. Jäin vielä odottelemaan mekaanikon lopullista tuomiota, jota minulle tuli selittämään Marcio. Marcio puhui englantia vaikka valitti ettei osaa teknisiä termejä englanniksi. Lohdutin etten minäkään osaa. En osaa niitä edes suomeksi.
Jarrupalat uusiksi, jarrunestettä vuotaa ja se tukitaan jotenkin, ikkunoihin laitetaan tummat kelmut (auringonhäikäisyn, viilennyksen ja turvallisuuden - sisään ei näe - vuoksi), moottori pestään, auton alle asennetaan joku ylimääräinen suojus jotta öljysäiliö ei rikkoudu kuoppiin ajaessani. Lisäksi käsitin että kardinaaliakseli on hajalla, mutta Mikko kertoi myöhemmin autoissa olevan kardaaniakselin ja että minun autossani sellaista ei edes ole, joten kyse oli varmaan jostain muusta
Jätin auton huoltoon ja menin taksilla tehtaalle portugalin tunnille. Taksi ei tiennyt missä tehdas on vaikka minulla oli osoitekin. Taidan ollakin aika haka portugalissa kun sain luotsattua taksin puolen tunnin matkan tehtaalle!
Englantia taitava Marcio soitti hinta-arvion iltapäivällä. 5,600 realia - 2200 euroa. Se oli aika paljon. Kohta Marcio soitti uudestaan - 870 realia eli 348 euroa. Kuulosti paremmalta. Sanoimme hinnan molemmat sekä englanniksi että portugaliksi että olimme varmoja että puhumme samasta suuruusluokasta ja samoista luvuista.
Portugalissa on niin hämärästi että numero "tuhat" kirjoitetaan "mil" ja lausutaan "miu" joka kuulostaa meikäläisen korvissa tietenkin miljoonalta. Miljoona on kuitenkin "milhão" joka lausutaan "miljau", joka myöskin kuulostaa miljoonalta. Ja jos meistä numerot ovat omituisia, ovat englanniksi numerot vastaavasti yhtä omituisia brasilialaisten mielestä joten niin luvuissa kuin suuruusluokissa voi olla huomattavia heittoja jollei ole tarkka.
Saan auton huomenna.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti