Ensi vuonna Quebec City viettää 400-vuotisjuhliaan. Ranskalainen löytöretkeilijä Samuel de Champlain tuskin arvasi vuonna 1608 että paikka kukoistaisi vielä useamman vuoden jälkeen. Kaupunki nimettiin Kebéc'iksi intiaanikielen mukaan, tarkoittaen "paikkaa jossa joet kapenevat".
Alkuun joen varressa oleva paikka oli pelkkä turkisasema, mutta tärkeä valtavalle ranskalaiselle territoriolle - tai imperiumille. Pohjoinen alue ulottuu Jäämerelle asti, mutta asutusta siellä tuskin on. Joen varsi Quebec Citystä Montrealiinkin oli varsin harvaan asuttua.
Itse kaupunki on vaikuttava. Montrealista ajaessa maisema on litteätä kuin Pohjanmaalla. Kanadan vuoret ovat muualla. Yhtäkkiä saavutaan kauniiseen vanhaan ranskalaiseen kaupunkiin, koristeellisia rakennuksia ja muurien ympäröimä vanha kaupunki korkeimmalla kukkulalla. Pieniä kapeita katuja, paljon ravintoloita ja kahviloita, kauppoja, turisteja ja valtava linnamainen rakennus joka dominoi koko kaupunkia. Se on nykyään hotelli jossa itsekin asuin muinoin Hormoksen aikaan kongressissa esittämässä Hormoksen keksintöjä bioteknologian allalla.
Ilma oli kanadalaisen vaihteleva. 20-25C, välillä sadetta, välillä aurinkoa. Pia ehti jo palella joten kävimme ostamassa uuden pitkähihaisen puseronkin. Heti sen jälkeen taas lämpeni eikä uutta puseroa tarvinnutkaan. Nautimme hyvästä ruoasta, kahviloista ja kaupoista ja kauniista kaupungista. Oikein hyvä retki. Quebecissa kannattaa käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti