Kun vuosi sitten tuli Manaukseen, tuijotin kauhuissani kampaajalla olevia naisia joiden hiuksia värjättiin, leikattiin ja föönattiin. Samalla manikyristi viilasi kynsiä toisen käden sormien liotessa pienessä kipossa odottamassa samaa kohtelua. Jalkojen juuressa oli kolmas nainen lakkaamassa varpaiden kynsiä. Kolme puuhakasta naista hääri yhden asiakkaan ympärillä.
Homma näytti minusta todella typerältä. Kauneushoitoloita on Manauksessa ja ilmeisesti koko Brasiliassa tiuhemassa kuin ruokakauppoja Suomessa. Joka kortteliin mahtuu ainakin yksi salonki jossa hoidetaan kynnet ja nyhdetään ihokarvat.
Pikku hiljaa suomalainenkin sopeutuu. Kun antaa pikkusormen manikyristille, viedään koko käsi, sitten jalat ja sitten onkin mennyttä.
Käyn nyt viikottain käsi- ja jalkahoidossa. Mikko tuli eilen kotiin ja yllättäen huomasi että olin käynyt kampaajalla. Sanoin aivan normaalina asiana että oli pakko saada kynnet leikattua, ja siinä samalla saatoin leikkauttaa otsatukankin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti