Machoilua

Portugalinopettajamme sitten jaksaa pauhata pohjois-brasilialaisten miesten miehisyydestä.

Tänään menin tehtaalle jotta saatoimme pitää yhteisen keskustelutunnin Mikon kanssa. Opimme paremmin kun on edes kahden oppilaan ryhmä kasassa. Tulin hieman myöhässä ja jo käytävään kuulin Aryn tuohtuneena tivaavan Mikolta "Pidätkö minua homona vai?". Mikko oli tarjonnut Arylle teetä. Pohjoisen miehet eivät teetä litki vaikka etelän hienohelmat sellaista harrastavatkin. Pohjoisessa juodaan caipirinhaa, kahvia ja olutta. Viini ja tee jää etelän herroille.

Ero etelän ja pohjoisen välillä on kieltämättä muutakin kuin maisemallinen. Etelän asuttivat italialaiset, saksalaiset ja muut eurooppalaiset; pohjoisessa olivat espanjalaiset, portugalilaiset ja hollantilaiset. En tosin ymmärrä minkä vuoksi espanjalaiset ja portugalilaiset unohtivat viininjuonnin Brasiliaan muutettuaan. Tämä juttu on Aryn kertomaa ja voi olla että Ary pohjoisbrassina haluaa kuitenkin samaistua näihin kansoihin.

Mutta totuus on että mustaa teetä ei ole tarjolla. Jos teetä on, se on jotain yrtti- tai hedelmäteetä, ei darjeelingia tai kello viiden taukoon sopivaa teetä. Kun Mikosta ei ole kahvinjuojaksi eikä olutkaan maistu, olisi caipirinha ainoa rehti pohjoisen miehinen vaihtoehto, mutta ei sitä oikein voi töissä lipittää. Se on paikallista pontikkaa, ei siis varsinaisesti janojuomaa.

Ja se täkäläinen kahvittelu! Kolmen senttilitran kertakäyttökipposesta vahvasti sokeroidun kahvin juominen ei kyllä ole machoa! Sitä ei hörpitä vaan suu suppuun ja varovasti nautiskellaan, muki kun on niin hentoinen, kuin pikkuinen kahiseva muovipussi. Asioita voi katsoa niin eri kanteilta että sitä on aivan mahdoton tajuta.

Inisimme vaivalloisella portugalillamme että tässä tapauksessa pidämme etelän miesten tavoista aika tavalla enemmän. Ary arveli halveksuen meidän juovan teetä ja syövän paahtoleipää - voiko mies enempää itseään nöyryyttää! "Miten minä paahtoleivän edes söisin! Sievästi kahdella sormella kiinni pitäen, pikkusormi pystyssä ja haukkaisin pienen palasen kerrallaan, vai?"

Vain laihduttavat naiset pohjois-Brasiliassa juovat teetä ja syövät paahtoleipää. Aryn sisko on tällaisella dieetillä, muttei vielä ole laihtunut. "Laittaakohan sisko paahtoleivän päälle voita ja marmelaadia...?"
"Marmelaadia leivän päälle! Ei tietenkään. Vain voita ja juustoa. Marmelaadihan on jälkiruokaa, joka syödään lusikalla."

Voi näitä tapoja. Manauksessa todellakin kauhotaan erilaisia hilloja lautaselle ja sitten niitä lusikoidaan sellaisenaan tuhdin liha-riisi-maniokkifarofa-papuaterian jälkeen.

Ei taida Mikosta kunnon machoa täällä tulla. Tapojemme puolesta kuulumme etelän herraskaisiin, eikä ulkonäössämmekään ole yhtään tyypillistä pohjoisbrasilialaista piirrettä. Se siitä sulautumisesta kaupunkikuvaan.