Lähdimme hotellista aamulla yhdeksältä, ensin hakemaan toimistolta Salcompin Formula-t-paidat ja lippikset.
Formulakisoissa ei ole numeroituja paikkoja. Jos suurempi jengi, kuten vaikka kaksi ihmistä, haluaa istua vierekkäin, on mentävä ainakin neljä tuntia ennen kisoja paikalle varaamaan paikat. Ja pidettävä ne ettei kukaan vie. Ja sitten odotetaan että kisat alkaa.
Huolimatta korkeista lipun hinnoista, kisapaikalla tarjoilu on vaatimatonta. Olutta ja muita virvokkeita, hot dog tai kuivahko sämpylä. Ferrari-talli myy kalliita Ferrari-puseroita ja lippiksiä, Interlagos-kisapaikka omiaan. Ainakin intohimoisia Ferrari-kannattajia on niin paljon, että Ferrarin punaiset tavarat loppuivat paljon ennen kisoja.
Kisapaikka ei ole hieno. Ja kun ollaan Brasiliassa, kaikkea voi sattua. Edellisenä päivänä aika-ajoissa yleisö-WC:t eivät toimineet laajemman putkivaurion vuoksi. Vika saatiin korjattua vasta juuri ennen varsinaisen kisan alkua. Työvoima on onneksi halpaa ja sadat siivoojat kantoivat ämpäreissä vettä täyttäen pyttyjen vesisäiliöitä.
Ja sitten ajo alkoi. Sao Paulon oma poika Felipe Massa lähti paalupaikalta ja piti ykköspaikkansa kisan loppuun. Ajo kesti noin 1.5 tuntia ja suunnilleen koko ajan seistiin, eikä sitä kauan varattua penkkiä lopulta tarvinnut. Formula-autot pitävät hirveätä meteliä. On pakko pitää korvatulppia. Korvatulpista huolimatta pystyi kuulemaan selostusta joka oli pelkästään portugaliksi. Vierustoverin puhetta ei kuullut.
En erottanut autoja toisistaan. Opin Massan Ferrarin mutten Hamiltonin McLareniä. Mikko saa kännykkäänsä nettiyhteyden ja luimme MTV3-internetsivuilta päivitettyä tilannetta suomeksi. Brasilialaisetkin tuntuivat turvaavan kisan ulkopuoliseen selostukseen, useimmilla oli joku kuuloke toisessa korvassa, toisessa korvatulppa.
Samaa rataa ajettiin 70 kertaa ympäri. Viimeisellä kierroksella Hamilton ohitettiin ja kaikki hurrasivat Massan ja Ferrarin maailmanmestaruutta! Mekin heilutimme vimmatusti Brasilian ja Suomen lippujamme. Yhtäkkiä kuvaruudusta näkyi kuinka Hamilton meni Timo Glockin ohi. Hyytävä hiljaisuus. Kuka on voittaja? Kuvaruudulla Massan perhe ja talli riemuitsi, edessämme olevalla McLarenin varikkopaikalla juhlittiin.
Sateen todennäköisyys oli ollut niin suuri että tallit olivat päätyneet viime metreillä vaihtamaan sadekelin renkaat. Mutta ei Toyota. Sade tuli, Toyotan auto hyytyi, Hamilton ohitti ja ajoi viidenneksi jolla voitti viekkaudella maailmanmestaruuden. Jotain hämärää siinä kyllä oli.
Voittoseremoniaa ei jääty katsomaan. Felipe Massa nieli kyyneleitä kuvaruudulla, mitä sitä todistamaan. Massa on moraalinen voittaja. Satoi kaatamalla sopien lässähtäneeseen tunnelmaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Olipa innostunutta, suorastaan hurmaantunutta tekstiä.
Hmm... haistan ironiaa edellisessä kommentissa. Vaan on nuo Formulat omituisia. Koko maailma niitä seuraa ja kisat ovat tuollaisia.Yhtä repäisevää kuin jalkapallo. Tulipa koettua tuokin! /P
Kyllä telkkariin vilkuileminen on niin paljon vaivattomampaa ja selvempää, varsinkaan kun ei niitä teidän lippuja sitten näkynyt muuta kuin upeassa kuvassanne.
Lähetä kommentti